I'm back!

Niin siinä sitten lopulta kävi. Masennus ja elämä kävi liian ylivoimaiseksi ja blogi jäi pois. Nautin kuitenkin suuresti blogin kirjoittamisesta, joten päätin tarttua härkää uudelleen sarvista. Minusta tulee nyt kunnon bloggaaja, joka muistaa ja jaksaa kirjoittaa! Olkoon se minulle rutiini jota tarvitsen elämäni kaaoksen keskellä.

Koska tästä kirjoituksesta tulisi kilometrien mittainen jos päivittäisin kaikki kuulumiset, lähden puhtaalta pöydältä. Lyhyesti:

Hei, minun nimeni on Minka. Olen 23-vuotias nuori nainen Helsingistä. Sairastan masennusta. Rakastan yhtä miehen alkua, Joonaa. Olen kahden lapsen onnellinen täti. Opiskelen matkailuvirkailijaksi Helmi Liiketalousopistossa. Jään kohta puoleksi vuodeksi sotaleskeksi, kun Joona lähtee vaihtoon Islantiin. Siitä tulee koettelemus, mutta toivon meidän kolmen vuoden seurustelun tehneen jo suhteestamme niin vahvan, että selviämme siitä.

Kyllä, pyörsin päätökseni anonyymiydestä. Käsittelen omaa sieluani blogissa, joten miksen tekisi sitä omalla nimelläni. Läheiset tunnistavat kuitenkin, ja tuntemattomat eivät lopulta tee sillä tiedolla mitään. Se tuo kuitenkin minut lähemmäksi lukijoitani. Olen minä, enkä jokin hahmo.

Mitäkö tämä "todellinen" minäni sitten haluaa käsitellä blogissaan? Elämää. Ja koska en oikein muusta tiedä, niin omaa elämääni. Omaa sotaa masennukseni kanssa, rakkautta ja naurua, itkua ja surua ja kaikkea siltä väliltä. Maasta taivaaseen ja ylikin. Ruikutusblogia en rupea tekemään, mutta sitäkin rehellisempää tekstiä minulta saa.

Äänestäkäähän rakkaat lukijani montako kertaa tahtoisitte, että julkaisisin blogissani tekstiä per viikko! Eikös olekin ihanaa, kun pääsee itse vaikuttamaan ;)

-Minka