lauantai 8. maaliskuuta 2014

Viikonlopun hurmosta

Eilinen (eli tämän viikon lauantai) oli rehellisesti sanottuna sekä ahdistavin että upein päivä aikoihin! Olimme Myyn ja toisen ystäväni kanssa katsomassa 30 Seconds to Marssia Hartwall-areenalla. Koska masennuksen takia olen todella kontrollifriikki (olen sitä muutenkin, mutta nykyään potenssiin sata) ja ahdistun kaikista uusista asioista (etenkin jos siihen liittyy väentungosta), olin koko lauantai-aamun todella ahdistunut. Tai no, heräsin vasta kahdeltatoista, mutta aamu sekin on - ainakin minulle. Hyperventiloin vähän väliä ja yritin estää "en tahdo mennä, jään kotiin"-ajatuksia, sillä niistä ajatuksista tulee nopeasti myös tekoja. Stressikipuni myös kiusasivat minua todella paljon - vatsaan koski ja se lisäsi ahdistustani. Monina päivinä pystyn pelkästään ajatuksen voimalla lopettamaan kipuilut ("muhun ei satu"-ajatuksilla), mutta eilen olin siihen liian heikko ja sorruin särkylääkkeisiin. Olen kuitenkin saanut lääkäriltäkin tähän hyväksynnän - kun on kipukierteessä, pitää vain ottaa särkylääkkeitä jotta se ei pahene. 

Kotoa lähtiessä ja kavereita odotellessa olin vielä ahdistunut ja hädissäni, että "mitäköhän tästä tulee", mutta kun pääsimme jonotuspaikalle ja saatoin keskittyä ystävieni kanssa vitsailuun, alkoi ahdistus kaikota. Nautin täysin siemauksin ystävieni seurasta, eikä väentungoskaan ahdistanut niin kuin normaalisti. 


Lämppäri soitti todella lyhyen aikaa keikalla, mistä emme kyllä valittaneet, vaikka saimmekin sitten odottaa 30 Seconds to Marssia yli tunnin verran. Olimme ystävieni kanssa yhtä mieltä siitä, että lämppäriksi "bändi" soitti liian rauhallista musikkkia. Bändi oli The Hearing ja se oli yhden ihmisen bändi. Tyttö teki kaiken musiikin itse miksauspöydällä ja lauloi myös. 

Itse 30 Seconds to Mars oli kuitenkin UPEA, kaiken odotuksen arvoinen, ehdottomasti!! Keikka oli todella energinen ja riehakas, niinkuin kuuluukin! Itselläni oli tavoitteena huutaa ja laulaa ääni käheäksi ja tavoite tuli saavutettua kun Delta nauroi minun äänelleni aamulla, hah! Elämäni ensimmäiseksi "oikeaksi" keikaksi tuo oli ehdottomasti UPEA kokemus (olen siis ollut kyllä kaksilla festareilla, mutta tarkoitan tässä tälläistä "lämppäri+pääesiintyjä"-tyyppistä keikkaa).


- Epsilon

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit <3